Tukholma - kuvia

Paatteja Norrströmissä, taustalla kuninkaallinen oopperatalo

Kustaa III

Gamla stan

Johanneskyrka. Miks se oli raidallinen sisältä?

Kungliga biblioteketin naistenvessasta: "Don't dance with every gentleman, only with beautiful ladies."

Max potta

O'Connell's! Ihan ku Tampesterissa!

Praha sekä Terezín

Kiirettä pitää. Eilen oltiin Prahassa turisteilemassa, tänään käytiin Terezínin keskitysleirillä. Aikataulu on niin täynnä, että torstaina jätin urheiluaktiviteetit väliin ja huokaisin illan omassa seurassani. Uusia ihmisiä voi jaksaa vain tiettyyn pisteeseen saakka, ja kun otan välillä pienen tauon, olen mukana taas pitempään.

Eilinen Prahan reissu oli lähinnä valokuvaamista ja ilmassa keikkuvan opaskirjan seuraamista. Ns. pääopettajamme Maruška oli oppaana (eli näytti tietä sillä kirjalla), prahalainen kun on. Kello 7.30 oli lähtö, ja heräsin itse asiassa jopa kuudelta, koska kämppis lähti töihin aikaisin.

Prahan linnan vartiosotilas

Kiersimme linnan, Kaarlen sillan, juutalaiskaupunginosaa, pyhän Mikulašin kirkon, Vanhankaupunginaukion, Vaclavin aukion ja vähän kaikenlaista turistikamaa. Eipä tarvitse niitä pakkokuvia sitten kovasti ottaa, heh.

Lennonin muuri

Päivän parasta antia oli kuitenkin ehkä illan festarit. Täällä Ústíssa oli nimittäin Barevná planeta -nimiset maailmanmusiikkifestivaalit. Se käsitti lähinnä skata ja reggaeta, mutta mikäs siinä, hyväntuulista musiikkia enimmäkseen. Ihmisiä oli hirveästi liikkeellä, ja yllättävän paljon lapsiperheitä ja koiria vielä myöhemminkin illalla. Tsekki on muutenkin lähinnä koirien paratiisi, ne kulkevat mukana pubissa ja kaupungilla ilman hihnaakin. Tosin jokunen on tullut vastaan kuonokopassa, ja hihnattomat käyttäytyvät moitteettomasti.

Epämääräinen kuva festarien jatkoilta

Löysimme tiemme irkkupubiin pari kilometria luultua kauemmaksi, ja siellä olikin sitten festarien esiintyjiä lavalla. Hauskaa oli, ja tsekkiäkin tuli harjoiteltua ihan tositilanteessa. Minua luultiin tsekiksi, mutta ajokortti sitten vakuutti. Oikeasti kielitaito ei ole ihan noin vahva...

Terezín veti vakavaksi. Siitä näemmä lisää myöhemmin. Nukkumaanmenoaika, sanoo kello.

Internationaaleja vampyyreja

Social games oli niitä tavallisia leiri- ja tutustumisleikkejä: istu viereiselle tuolille (vaikka siinä olisi ihminen) kun värisi sanotaan (červené, zelené, žlutá a modrá barva), kun vampyyri hyökkää, ota johonkuhun katsekontakti ja joku pelastaa sinut sanomalla jotain tsekiksi (ahoj! jak se máš! pes!), esitä (onneks englanninkielinen) sana pantomiimina ja ryhmäsi arvaa sen. Heh heh kun on hauska leikkiä väreillä ja tsekkinäppiksellä.

Muuta ohjelmaa tänään päivittäisten kielituntien lisäksi oli vierailu Ploskovicen kesäpalatsissa ja sen lähellä sijaitsevassa Litoměřicen kaupungissa. Ploskovice oli kuin Pietarhovin konservoitava pikkupikkusisko. Sievä kyllä kunnossa olevilta osin. Muotokuvissa esiintyi muun muassa aikanaan Euroopan rumin hallitsijapariskunta, enkä rupea nyt valitettavasti googlettamaan, ketkä. Franzeja ja ferdinandeja ja josepheja vilisee vähän liikaa.

Litoměřice oli sellaisella keskusaukiota-ympäröiviä-pastellinvärisiä-krumeluurijulkisivuja -tavalla kaunis. Mentiin kaakulle ja teekupilliselle Suomi-tyttöjen kanssa. Niillä kahdella muulla on missiona etsiä täydellinen suklaakakku. Litoměřicessa ei onnistanut, mutta osasin puhua tsekkiä ruokien tilaamisen ja paikallisen viinin ostamisen verran. Jess.

Ustissa on kaksikin linnaa. Kummassakin on tarkoitus vierailla. Väkeä on 100 000, ja kaupungin loisto on menneisyydessä: tämä oli aikanaan Itävalta-Unkarin suurin sisämaasatama. Mutta on tää ns. Euroopassa oleminen vaan hauskaa. Ploskovicen palatsiin oli nimittäin bussiajoa ehkä kolme varttia, ja sinä aikana ehdittiin ajaa ehkä neljän isomman pikkukaupungin lävitse, ja koko ajan oli asutusta näkyvissä. Tiheää, kun vertaa koti-Suomeen. Yksi kaupungeista oli nauhamaisuudestaan tunnettu Lovosice. Sanonta kuuluu: "To je dlouhý jak Lovosice."

Olen muuten huomannut, että parilla saksalaisella tytöllä on loistavan sarkastinen huumorintaju. Turkkilainen tyttö taas oli meidän ryhmän ässä pantomiimileikissä. Toinen briteistä on niin ilmiömäinen pianisti että oikeasti hirvittää, ei ihme että tyyppi menee Prahan arvostetuimpaan musiikkiakatemiaan soittelemaan.

Olen taas aika epäjohdonmukainen, mutta otan vastaan rakentavaa palautetta :D 

Junamatka kavi České Švýcarskon halki, liimauduin ikkunaan.

Perilla Ústí nad Labemissa. Kielikurssilla on porukkaa ympari Eurooppaa: Briteista, Saksasta, Espanjasta, Portugalista, Italiasta, Puolasta ja Suomesta. Turkistakin on yksi tytto. Ihan kuin oltais oltu taalla jo ainakin viikko, ohjelma on taysi. Aikataulusta tosin myohastellaan saannollisesti, koska puolet porukasta vaivautuu paikalle vasta riittavan ajan kuluttua :P Mut ei kay valittaminen, ehka taa on karman laki.

Tervetuliaispaivallisella nain vajaan poydan. Kysyivat, mista oon. Finland.
"Ai oho, niin mekin!"
Kas.

Finskeja on lisakseni kolme, ja kaikki jaavat Ustiin syyslukukaudeksi. Yhteensa kurssilaisia on ehka 25, joten jokunen tuttu tulee Prahassakin olemaan heti alkuun.

Niin ja Berliini. Kiintoisa kaupunki. Sain kaksi eri paikallisopasta, ja samoille kulmille paadyttiin kumpienkin kanssa :D Mutta no harm done, oli eloisaa seutua. Sieltakin on paljon kuvia, muurista ja Brandenburgin portista ja muista jaennistae asioista. Kiitan viela yopaikan antajaa kun FB ei antanut mun mitaan kommentoida paivana muutamana.

Kamppis on muuten tsekkitytto, lainaan paraikaa hanen konettaan. Nappis on hieman hankala, mut huumorilla tastakin selviaa :P Viela en oo puhunu sen kans tsekkia muutamaa "ahojta" lukuunottamatta, mutta ehka viela. Venajaa se kuulemma kuuntelee mut ei juuri puhu, enkkua aika hyvin.

Nyt taytyy rientaa, ohjelmassa on Social games in Czech.

Pika

Junamatka Lund-Berliini meni hienosti, mulla oli hyttikavereina tsekkiläinen vanhempi pariskunta (jotka kinasteli, ja joista isäntä oli ihanan kiinnostunut näköaloista) ja yläpeteillä kaksi ruots tyttöä. Nyt loppuu aika ettikoneesta, terkkuja :D