Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tretjakovin galleria. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tretjakovin galleria. Näytä kaikki tekstit

tiistai 19. huhtikuuta 2011

Törmäsin luostariin

Zachatjevin nunnaluostari
Yhtenä kauniina päivänä viime viikolla, kun olin yrittänyt parhaani mukaan hoitaa viisumini pidennystä siinä täydellisesti onnistumatta, lähdin kävelemään muillekin kaduille kuin niille suurimmille, eli käännyin kerrankin sivuun Ostozhenkalta. Ensimmäinen asia, jonka löysin, oli kulkukoirapariskunta, jotka selvästi olivat hyvää pataa ison pululauman kanssa. Eivät ne kai muuten olisi kaikki sulassa sovussa rohmunneet samoja leivänpalasia.

Seuraava asia olikin yllä oleva nunnaluostari. Se putkahti esiin ihan kysymättä. Lähestyvän pääsiäisen kunniaksi rohkaisin mieleni ja hiippailin avonaisesta portista luostarialueelle. Koska kukaan ei tullut tiukkaamaan käyntini syytä, seurailin yhden naisen perässä alueen keskellä kohoavaan kirkkoon. 

Kirkossa oli remontti kovasti kesken, mutta aina silloin tällöin tuli yksi tai kaksi ihmistä, kiersi suutelemassa ikoneja ja tekemässä ristinmerkkejä, hiljentyi hetkeksi ja jatkoi taas matkaansa. Eräätkin kadulla ohittamani kiireisen näköiset keski-ikäiset naiset kävivät siellä. Sivussa olevan pienemmän ikonostaasin salissa (öh, sivukappelissa? sanasto hukassa nyt) seisoskeli pappi, joka toi mieleeni vasta katsomani elokuvan Ostrov (saari). Siinä muistaakseni pappi mustassa kupuhatussaan ja pitkässä kaavussaan seisoo samalla tavalla kirkon ikkunan ääressä ja tuijottelee ulos. Elokuvassa kyllä näkymänä oli talvisen kalsa Valkoinen meri, eikä kevääseen heräävä puutarha.
Tretjakovin tietämiltä
Kävin viime viikolla toistamiseen Tretjakovin galleriassa. Uudelle puolelle en ole vielä päätynyt, mutta sillekin on epäilemättä aikansa. Pääsin tällä kertaa etenemään ihanien kansallisromanttisten maalausten pariin, välillä puuttui vaan vahvat ääriviivat etten olisi Gallen-Kallelaa katsellut. Iivana Julma mulkoili kehyksissään ja teki vaikutuksen. Rakastuin esimerkiksi Sudorovin hahmojen kuviollisiin vaatekankaisiin, ja toki Kramskoin Tuntemattoman naisen muotokuvaan.

Крамской: Незнакомая (kuva)
Nainen katsoo niin täydellisen ylimielisesti muotokuvastaan. Voin hyvin kuvitella hänet vaunuihinsa tänne Hamovnikin vanhojen kivitalojen väleissä kulkeville pienille kaduille.

---

Viikonloppuna tapasin taas tamperelaiskaveria. Oli erittäin mukavaa. Huomionarvoista on, että linjan nro 2 johdinauto tarjoaa erinomaisen sekä edullisen turistikierroksen Uudelta Arbatilta Kristus Vapahtajan katedraalin ja Kremlin ohitse Kitai-Gorodiin. Oma opas mukaan, hinta 28 rub, kesto arviolta 15 min. Tällainen tiivis budjettimatkailijan paketti.

lauantai 19. maaliskuuta 2011

Tretjakovka


Eiliseltä:

Olen ihan lauantaifiiliksissä. Päivän jännitys tuli vasta illalla, kun lähdin käymään Tretjakovin galleriassa. Tällä kertaa en vain aikonut, vaan todella päädyin sinne. Pääsin salin 26 ovelle, kun vahtimummot nousivat jakkaroiltaan ja ilmoittivat: "No niin, aletaanpas sitten pikku hiljaa siirtyä ovelle." En lähtenyt liikkeelle kovin aikaisin ja sulkemisaika tuli vastaan. Seuraavalla kerralla pääsen heti ihastelemaan Kolmea jättiläistä.


Tai näin:
Kuva täältä.

Kotiin palasin suurimmalta osin jalan. Ylitin Vodootvodnoj-kanavan Luzhkov-siltaa pitkin. Sillan nimellä ei ilmeisesti ole mitään tekemistä Moskovan nyt jo entisen pormestarin kanssa, vaikka niin monet moskovalaiset uskovatkin, vaan se on niittysilta lähettyvillä sijainneen tsaarin niityn mukaan (луг, lug).


Sillalla oli lukkopuita! Tai rakkauden puita. Niitä oli ehkä viisitoista, ja kaikki täynnä lukkoja. Ne sitten takaavat onnen pariskunnalle. Prahassa Chertov-sillassa (mikä mahtoi olla nimi, joku pikkupirujen kanava siinä oli) oli lukko, jonka teksti oli "Jenni <3 Mr. Right". Ihanaa, joku on ajatellut mua! :P

Luzhkov-jalankulkusilta.

Sillan jälkeen meinasi mennä pupu pöksyyn, kun Bolotnajan aukiolla (kutsutaan Wikipedian mukaan myös nimellä Balčug, joka tarkoittaa tataariksi suota, kuten bolota venäjäksi) kuljeskeli runsaasti nuoria miehiä kaljatölkit käsissä. Ei syytä huoleen, he olivat liikkeellä miekkailun merkeissä. Aukion päädyssä ihmisjoukon keskellä singahteli kaksi miekkailevaa kaksikkoa. Miksi? Ei mitään hajua.


Tässä iltahämärän näkymä Patriarkan sillalta, joka vie Kristus Pelastajan (? no, hram Hrista Spasitelja kuiteskin) kirkon taakse: