Hei täällä Lund, kaupunki, joka on söötti kuin mikä ja täynnä tyylikkäitä ruotsalaisia opiskelijoita.
Lund on käsittääkseni Uppsalan jälkeen Ruotsin vanhin kaupunki (oikaiskaa mikäli löytyy tarkempaa tietoa, tällä kioskin koneella ei innosta lähteä surffaamaan Wikipediaa läpi). Yliopisto on myös varsin vanha. Kävelin kampusalueen läpi, ja se on ihan oikea kampus! Tampereen lasi-teräsrakennelmat ja laimeat nurmikot kyllä kalpenevat vertailussa näihin vähintään vuosisadan vaihteen tiililukaaleihin ja reheviin pensaisiin.
Skånelainen vääntäminen ei ole nyt yhdessä päivässä ehtinyt aiheuttaa ongelmia vaikka etukäteen vähän arvelutti. Sen kylläkin huomaa, että ihmiset noin yleensä puhuivat Tukholmassa kuin suoraan ruotsinkirjan kuuntelukasetilta. Täällä olen sivusta kuullut mielenkiintoisiakin korostuksia, jotka vaikuttavat välillä enemmän tanskalta. Hyvä että lähden täältä pikapuoliin, koska vastalöydetty ylpeyteni ruotsilla pärjäämisestä ei välttämättä kestäisi kolauksia. Olen sentään käynyt useamman repliikin sisältäneitä, onnistuneita vuoropuheluita eri kassahenkilöitten kanssa!
Eilisyön junamatka meni aika hyvin. Tukholman rautatieasemalla meinasin saada epämääräisestä Aasian maasta olevan ystävän joka oli matkalla Moraan, mutta liukenin paikalta. Junani seisoi asemalla jo yhdeksältä, joten menin sitten pariksi tunniksi sinne istuskelemaan. Minut auttoi sisään kaksi saksalaista reilaajatyttöä, he kauhistelivat matkalaukkuni painoa. Ja mä kun luulin pakanneeni taitavammin tällä kertaa... :D
Ilahduin, kun sain junassa käyttööni sekä omani että viereisen istuimen. Olin siis pihi ja matkustin istumapaikalla. Yhdestätoista aamukuuteen kestäneen matkan aikana ehdin keksiä noin seitsemän nukkuma-asentoa, joista yksi oli toimiva. Ilmeisesti olin edellisestä yöstä tarpeeksi väsynyt tai korvatulpat auttoivat, joten nukuin jopa. Tänä iltana olen kyllä erittäin tyytyväinen makuupaikasta.
Eilen illalla ehdin kirota epäonneani, kun vaunuun saapunut ns. priski mieshenkilö alkoi antaumuksella syödä eväitään ja heti perään skypettää. Tuhinaa ja puhinaa, mutta hupiakin löysin, nimittäin keskityin tunnistamaan miehen puhuman kielen. Ensin arvelin norjaa, koska kurkusta tulevia möykäytyksiä oli mielestäni liian vähän tanskaan. Sitten punnitsin kuulemaani uudestaan ja päädyin kuitenkin islantiin lähinnä hassujen, kevyiden ärrien vuoksi. Muita kieliä välittömässä läheisyydessäni olivat tsekki ja englanti sekä perusamerikkalaisen että intialaisperäisen puhumana.
Älykkäästi nostin rinkkani ylähyllylle ja vasta sitten muistin, että kaikki eväät ovat siellä. Ja että syödäkin voisi taas. Seuraavaksi sainkin omalta rinkaltani kuonoon, kun se tuli liian vauhdilla alas. En suosittele. (Olen ihan ehjä kyllä.)
Huokaus, niska ja hartiat ovat rinkan ja repun yhtäaikaisesta kantamisesta aika finito. Lisäksi, kunhan haen tavarani aseman säilytyksestä, kaivaudun huolella matka-apteekkiini, sillä eilen puuttui pipo ja tänään posket hehkuvat... Tänään olen kyllä saanut katseita koska siinä missä täkäläiset sujuvasti kulkevat pelkissä kevyissä takeissa, huppareissa ja jopa t-paidoissa, olen itse sukeltanut pipoon ja kääräissyt kaksi huivia kaulaan. Eivätkö nämä tunne kylmää!
Ai niin, mieleeni muistui se aamun ensimmäinen kämmikin! Se piti kertoa ensimmäisenä mutta jokin häiritsi. Joka tapauksessa se sai mielialani nousemaan koko päiväksi.
Kuudelta aamulla täällä Lundissa oli pilvistä ja koleaa. Paarustin puolikuolleena omaisuuttani raahaten aseman odotushalliin. Istumapaikka, ihanaa. Missään ei näkynyt tavaransäilytyksestä kertovia kylttejä, joten oletin, ettei sellaista ole. Masennuin. En pystyisi lähtemään mihinkään tavaroideni kanssa, jos ehkä vessaan jaksaisin ne raahata. Inspiraatiota odotellessani luin ilmaislehden, söin vähän ja torkahdin vähän. Aikaa tähän puuhasteluun oli kulunut ehkä reilu tunti. Aloin pohdiskella hostellipaikan tai hotellihuoneen varaamista. Sitten rupesin kaivamaan jotain repustani. Kumarruin samalla eteenpäin ja satuin vilkaisemaan vasemmalle passiautomaatin ohi. Kymmenisen metriä loitompana oli kokonainen seinällinen hienoja elektronisesti lukittuvia säilytyskaappeja. Nauroin.
Saatuani tavarat talteen lähdin tutustumaan kaupunkiin. Hirveästi ihania kävelykatuja tässä asemaa ympäröivällä alueella, jolla lähinnä palloilin. Ja mikä yllättävämpää (tai ei välttämättä pitäisi olla enää Tukholman jälkeen), pyöräkaistoja joka paikassa! Eikä niitä pyöräilijöitä itsejään ole mitenkään vähän, niitäkään. Kävelykadun keskiväylä on maalauksin varattu polkupyörille, aseman liepeillä on jättimäiset pyöräparkit, korkeissa rotvalleissa on luiskat vajaan metrin leveydeltä, ja olen nähnyt ainoastaan pyörien kääntymistä helpottamaan rakennetun liikenteenjakajan. Autokaistojen sivussa on usein myös pyöräkaista, ja kahdeksan aikaan työmatkapyöräilijöitä tulvii joka suunnalta. Tai ei, viimeisessä lisäsin omiani, koska Lundissa en nähnyt työmatkalaisia, ja Tukholmassa kohtaamani pyöräilijäaalto kulki poikkeuksetta yhteen suuntaan, eli minua vastaan. Mutta kuitenkin. Pitänee suunnata joskus Amsterdamiin ihmettelemään pyöräilijöitä vähän lisää. Tampereen pyöräilijäsota ei ole minua koskenut kuin yhtenä suullisena kommenttina ja maalaisjärkeen kuuluvana Hämeenkadun välttelynä, mutta mielipidepalstat ovat välillä täynnään sotaa suuntaan ja toiseen. Miten voi olla niin vaikeaa uskoa, että jotkut tykkäisivät kunnollisista pyöräilymerkinnöistä.
Pyörien lisäksi minua hiukan ihmetyttää, että en ole tainnut nähdä muunlaisia elintarvikkeita myyviä lafkoja kuin 7-Eleven-kioskeja ja yhden markettiketjun. Kai muitakin paikkoja on, mutta edes Tukholmassa en nähnyt yhtään vaikka sentään metroilin muuallekin kuin vain Vanhaan kaupunkiin. Harvassa vaan?
Nyt loppuu kirjoittamisesta puhti. Siksi lista Lundin vierailukohteistani:
kaksi eri 7-Eleveniä (10 kruunan kolikoita tavaransäilytyslaatikoihin)
kahvila Mormors bageri
Allahelgornas kyrkan (jo toinen raidallinen tiilikirkko! miksi?)
voileipää Petriplatsenilla Linnén patsaan vieressä
Domkyrkan (massiivinen, isoista harmaista tiilistä tehty, ei krumeluureja)
kävelin ohi maailman toisesta ulkoilmamuseosta, Skånen suurimmasta
Botniska Gården (siellä kasvoi kaneli, kola ja kaakao. kamerassa kukkakuvia! en olisi uskonut sortuvani moiseen :D)
puutarhan kahvila Boten (banaaninkuorieni kimppuun yritti käydä sekä harakka että ampiainen)
yliopiston kampusalue (etsin luonnosmuseo Skissmuseumia, mutten jaksanut kaivaa karttaa)
Clementinumplats
ruokamarketti
kirjakauppa (Oksaselta Stalinin lehmät ja Baby Jane)
jälleen eri 7-Eleven (nettiin)
Kuvia sitten kun saan piuhat, koneen ja netin toimimaan yhteistyössä. Ja sijaitsemaan samassa paikassa.
Kaksi tuntia junan lähtöön.
Ja vielä: mahtaako sejase nation tarkoittaa samaa kuin Helsingissä osakunnat? Oli rakennuksia joilla otsalla lukee "Kalmar Nation", "Västgöta Nation", ja lehdessä suositeltiin sitä ja sitä nationia parhaiden bileiden paikkana.
// Jaa taitaa olla. Kiltakin vois vissiin vastata sitä. Kai ainejärjestökin, en vaan tunne omaani kovin hyvin :P
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti