 |
| Zachatjevin nunnaluostari |
Yhtenä kauniina päivänä viime viikolla, kun olin yrittänyt parhaani mukaan hoitaa viisumini pidennystä siinä täydellisesti onnistumatta, lähdin kävelemään muillekin kaduille kuin niille suurimmille, eli käännyin kerrankin sivuun Ostozhenkalta. Ensimmäinen asia, jonka löysin, oli kulkukoirapariskunta, jotka selvästi olivat hyvää pataa ison pululauman kanssa. Eivät ne kai muuten olisi kaikki sulassa sovussa rohmunneet samoja leivänpalasia.
Seuraava asia olikin yllä oleva nunnaluostari. Se putkahti esiin ihan kysymättä. Lähestyvän pääsiäisen kunniaksi rohkaisin mieleni ja hiippailin avonaisesta portista luostarialueelle. Koska kukaan ei tullut tiukkaamaan käyntini syytä, seurailin yhden naisen perässä alueen keskellä kohoavaan kirkkoon.
Kirkossa oli remontti kovasti kesken, mutta aina silloin tällöin tuli yksi tai kaksi ihmistä, kiersi suutelemassa ikoneja ja tekemässä ristinmerkkejä, hiljentyi hetkeksi ja jatkoi taas matkaansa. Eräätkin kadulla ohittamani kiireisen näköiset keski-ikäiset naiset kävivät siellä. Sivussa olevan pienemmän ikonostaasin salissa (öh, sivukappelissa? sanasto hukassa nyt) seisoskeli pappi, joka toi mieleeni vasta katsomani elokuvan Ostrov (saari). Siinä muistaakseni pappi mustassa kupuhatussaan ja pitkässä kaavussaan seisoo samalla tavalla kirkon ikkunan ääressä ja tuijottelee ulos. Elokuvassa kyllä näkymänä oli talvisen kalsa Valkoinen meri, eikä kevääseen heräävä puutarha.
 |
| Tretjakovin tietämiltä |
Kävin viime viikolla toistamiseen Tretjakovin galleriassa. Uudelle puolelle en ole vielä päätynyt, mutta sillekin on epäilemättä aikansa. Pääsin tällä kertaa etenemään ihanien kansallisromanttisten maalausten pariin, välillä puuttui vaan vahvat ääriviivat etten olisi Gallen-Kallelaa katsellut. Iivana Julma mulkoili kehyksissään ja teki vaikutuksen. Rakastuin esimerkiksi Sudorovin hahmojen kuviollisiin vaatekankaisiin, ja toki Kramskoin Tuntemattoman naisen muotokuvaan.
 |
| Крамской: Незнакомая (kuva) |
---
Viikonloppuna tapasin taas tamperelaiskaveria. Oli erittäin mukavaa. Huomionarvoista on, että linjan nro 2 johdinauto tarjoaa erinomaisen sekä edullisen turistikierroksen Uudelta Arbatilta Kristus Vapahtajan katedraalin ja Kremlin ohitse Kitai-Gorodiin. Oma opas mukaan, hinta 28 rub, kesto arviolta 15 min. Tällainen tiivis budjettimatkailijan paketti.
2 kommenttia:
Onko sielläpäin "täydellisen ylimielisesti"katselevia nykyihmisiä, eli vaikka uusrikkaita, opiskelijan liikkumapiirissä? Mitenkäs kassarouvat? Entäs leimojenlyöjät? kyselee taas -mmeli
Kyllähän sitä silloin tällöin näkee väkeä, joilla jossain nenän alla on krooninen paha haju, mutta en ole juuri kiinnittänyt heihin huomiota. Kassat nyt ovat tylyjä, mutta se kuuluu työnkuvaan.
Millaiset leimojenlyöjät? Yliopistollako? Siellä ollaan henkilöstä riippuen joko erittäin sydämellisiä, neutraaleja tai liki vihamielisiä. Se äkäinen on vissiin pomo, en ole jutellut hänen kanssaan hlökohtaisesti.
Lähetä kommentti