perjantai 28. tammikuuta 2011

Nokka kohti koillista

Kirjoitan tätä laivalla. Olen ekaa kertaa Siljalla, ainakin niin luulisin. Ns. art nouveau -tyylinen yökerho ei ihan vakuuttanut sisustukseltaan, tulenhan juuri yhdestä Euroopan jugend-kaupungista, mutta enpä kattonut pitemmälle kuin oven läpi vilkaisin.

Junamatka Köpiksestä Tukholmaan meni erittäin rauhallisissa merkeissä. Sain kylläkin "lipustani" nuhteet lipuntarkastajalta, kun en ollut osannut tulostaa oikeaa lappusta. Onneksi setä oli ruotsalaisen hyväntuulinen ja etsi minut koneeltaan. Sitten sain vielä malliksi vilkaista että tällainen on oikea e-lippu.

Saksassa oli kurja sadetihkusää, Kööpenhaminassa sen sijaan mitä ihanin aurinko. Kirkas ilma, kirpeä pikkuinen pakkanen sekä aurinko, joka jopa lämmitti vähäsen. Aamulla minulla oli pari tuntia aikaa, joten kävelin, käyttelin metroa (joka näyttää mielestäni nykytaiteen museolta siinä missä Lontoon metro näyttää kylpyhuoneelta), etsiskelin busseja bussipysäkkien hyvien karttojen avulla sekä tähtäilin kamerallani. Sain kivoja kuvia.

Ruokakauppa Irma

Christianshavn

Kebabkoju lähellä yliopistoa

Kööpenhaminasta jäi hieman epämääräinen kuva, koska vielä laivalla päällimmäinen muisto kotimatkasta oli muistikuva Tukholman keskusrautatieasemalla hikisenä palloilemisesta. Mukava kaupunki se toki oli, ilmavan oloinen, tyylikkäästi haalistunut väreiltään, varovaisen boheemi. 

Onneksi Tukholman päässä oli kokonaiset kaksi tuntia aikaa päästä Siljan terminaalille, koska ehdin sinä aikana kävellä edestakaisin, ostaa ruokaa, venyttää käsivarteni reppuni takia ja lopulta, lopulta löytää terminaalin ja siellä oikean putken. Ensin tietysti yritin Scandic-hotellin putkeen.

Täytyy muuten arvostaa ruotsalaisia, koska pienimmänkin ostoksen pystyi rautatieasemalla tekemään kortilla. Ei tarvinnut nostaa kruunuja. Vaikka Tanskan versioita oli vielä jäljellä, ne tuskin olisivat kelvanneet.
---
Tätä kirjoitan jo siskon luona Turussa. Matka loppui hyvin. Vähän pitkähän tämä kotimatkani oli, mutta mielenkiintoinen kyllä. Nyt sitten voimia keräämään. Taidan yrittää "kotonakin" kävellä kameran kanssa. Täällä on yhtä lailla kauniita paikkoja kuin maailmallakin.

Turkuseen päättyi matkani

Ei kommentteja: